Työttömyys – Voimavara vai kustannus kunnalle

Yleinen

Julkaistu Kaupunkiuutisissa 26.2.2015

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa 31 600

työnhakijaa, työttömien osuuden ollessa 13,9 % työvoimasta. Kasvua vuodentakaiseen

määrään oli koko Suomessa. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli

maakunnassamme 10 % suurempi kuin vuosi sitten. Yli vuoden työttöminä olleita

henkilöitä oli 23 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Maskussa joulukuun tilastojen mukaan

työttömien määrä oli 414 henkilöä (työttömyysaste 8,4 %), joista alle 25-vuotiaita oli 43 ja

yli vuoden työttöminä olleita 105 henkilöä. Ovatko työttömät kunnalle pelkkä tilasto, josta

aiheutuu kuluja vai voiko se olla voimavara?

Kunnat ja valtio ovat rahoittaneet aiemmin puoliksi työttömyyden perusteella maksettavaa

työmarkkinatukea lapsikorotuksineen, kun henkilö on ollut yli 500 päivää työttömänä.

Vuoden 2015 alusta lähtien tähän järjestelmään on tullut muutos siten, että kunta joutuu

osallistumaan työttömän kustannuksiin jo 300 työttömyyspäivän jälkeen. Tämä tuo kuntiin

merkittäviä lisäkustannuksia. Kuntien velvoite työttömien työllistämisessä kiristyy koko

ajan. Mitä kunta hyötyy tästä?

Kaikki työttömät eivät suinkaan ole omasta tahdostaan työttöminä. Joukosta löytyy hyviä

ammattityöntekijöitä ja korkeasti koulutettuja, joita kunnat työnantajina voisivat hyödyntää

oppiakseen uusia tapoja toimia ja tuottaa palveluja. Moni työtön taas saattaa työllistymisen

kautta löytää itselleen uuden urapolun, josta hänen työuraansa saadaan pidennettyä. Mitä

kauemmin henkilö on pois työelämästä, sitä vaikeampaa hänen on löytää itselleen

jalansijaa tästä yhteiskunnasta. Tämä lisää taas kuntien kustannuksia mm. sosiaali- ja

terveydenhuollossa.

Harmittavaa näin kuntapäättäjänä tässä kaikessa on se, että valtio on jatkuvasti lisännyt

kuntien tehtäviä, mutta rahaa tehtävien suorittamiseen ei tunnu kuitenkaan löytyvän. TE-

keskusten palveluja on karsittu niin runsaalla kädellä, ettei työtön ja avoinna oleva

työpaikka voi vahingossakaan kohdata.

Joulukuun lopussa avoimia työpaikkoja oli maakunnassamme 40 % enemmän kuin vuosi

sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna joulukuun aikana 3 800 kappaletta. Miten

työttömät kohtaisivat avoimet työpaikat?

Heitänkin haasteen yrittäjille ja kolmannen sektorin toimijoille työttömyyden

vähentämisessä. Kesä on tulossa lomineen, mistä yritykselle lomatuuraajia? Nyt on vielä

aikaa miettiä kuinka monta kesätyöntekijää yritys palkkaa ja mille aikajaksolle. Ottakaa

koppi vastaan ja palkatkaa nuori tai pitkäaikaistyötön edes kesäksi töihin, näin autatte

kuntia työllisyystalkoissa!

Maija Salo

Maskun kunnanvaltuusto

puheenjohtaja