Kunnallista eläkeajattelua

Yleinen

Julkaistu Kaupunkiuutisissa 11.9.2014

Kuulun siihen ikäryhmään, jonka työuran alkutaipaleelta ei karttunut eläkettä, vaikka sitä palkasta perittiinkin. Minulle ei myöskään kertynyt eläkettä ollessani lapseni kanssa perhevapailla. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa laitettiin remonttiin sekä eläkekarttumat että eläkeiät. Nykyisin eläkettä karttuu 18-68 vuotiaana tehdystä työstä sekä joiltain palkattomilta ajanjaksoilta ja perhevapailta. Nyt neuvotellaan taas eläkeuudistuksesta, kenen kustannuksella?

Käynnissä olevissa eläkeneuvotteluissa työnantajia kiinnostaa eläkemaksujen suuruus ja palkansaajapuolta eläkkeen suuruus. Tämä on luonnollista.

Eläkkeistä puhuttaessa turhan vähäiselle huomiolle on mielestäni jäänyt eläkeikä. Tämänhetkinen vanhuuseläkeikä on varsin joustava 63-68 vuotta. Työntekijä voi oman jaksamisensa mukaan arvioida eläkkeelle siirtymisensä ajankohdan, vai voiko?

Työeläkkeelle jäätiin Suomessa viime vuonna keskimäärin 60,9 ikäisenä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää Suomessa runsaat 20 000 ihmistä vuodessa, keskimäärin 52 vuoden iässä. Jos saisimme työkyvyttömyyseläkkeet vähentymään puolella, keskimääräinen eläkeikä nousisi noin vuodella. Työkyvyttömyyttä aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauden sekä mielenterveyden häiriöt. Lisäksi sosioekonomiset tekijät, muut pitkäaikaiset sairaudet, elintavat ja työn fyysinen ja psykososiaalinen vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Eläkekeskusteluja enemmän pitäisi mielestäni miettiä myös ennenaikaisesti eläkkeelle jäävien taloudellista vaikutusta sekä kuntatalouteen että työntekijöiden omaan talouteen. Mikäli työntekijä jää varhaisessa vaiheessa työkyvyttömyyseläkkeelle, ei hänelle ole karttunut eläkettä välttämättä tarpeeksi, jotta hän pärjäisi taloudellisesti kotonaan. Tämä voi johtaa siihen, että hän joutuu turvautumaan yhteiskunnan apuun (esim. suuret lääkekustannukset, vuokra, ruoka) tai pahimmillaan henkilön syrjäytymiseen. Julkisen liikenteen, terveys- ja sosiaalipalvelujen tulee toimia silloin hyvin.

Eläkeikää ei kuitenkaan saada nostetuksi, elleivät työnantajien asenteet ikääntyviin työntekijöihin muutu. Ikääntyvän työntekijän ammattitaitoa ja osaamista tulee hyödyntää aiempaa paremmin työpaikoilla. Samalla kuitenkin pitää muistaa raskaammissa ammateissa olevien töiden keventäminen. Koko yhteiskuntamme etu on pitää työntekijät pitkään työelämässä ansaitsemassa eläkettään tuleville vuosille, mutta myös nauttimassa terveenä eläkepäivistään.

Maija Salo

Maskun kunnanvaltuusto

puheenjohtaja