MUN MUMMUNI MUNI MUN MAMMANI…

25.09. 2016

Ja mun mammani muni mun. Näin aikoinaan lauloi Jussi Raittinen Metsämökin tonttu- kappaleen sanoin.
Menoa tällä hetkellä sotesektorilla voisi kuvailla juuri samoilla sanoilla. Viittaan tällä hallituksen viimeaikaisiin esityksiin vanhuspalveluiden hoitajamäärän alentamisesta nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään.

Sekä kotihoidon että ympärivuorokautisten asumispalveluiden henkilöstömitoitusta säätelee Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11). Lähtökohtana on näin ollen oltava asiakkaan tarpeet hänen terveydentilansa ja toimintakykynsä muutosten mukaan.
Minimimitoitus tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa on 0,5 työntekijää asukasta kohti. Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa minimimitoitus on 0,6-0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. Vanhuspalvelulaki) on vuodelta 2013. Tämän lain tarkoituksena on mm. tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja parantaa heidän mahdollisuuttaan saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Laissa lukee mm. siitä, millä tavalla iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito hoidetaan, jotta iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Tarkoituksena on lainsäätäjillä ollut myös se, että iäkäs henkilö voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.
Mitenköhän iäkkäiden hoito on ajateltu järjestää, jos jo nyt ylikuormitettu henkilökunta vähenee entisestään? Millä tavalla ns. vanhuspalvelulakia tullaan tulevaisuudessa muuttamaan?

Vaikka sote-asiat tulevaisuudessa tullaan ulkoistamaan maakunnille, emme kuitenkaan kunnissa voi ulkoistaa omia vanhuksiamme. Kolme neljästä yli 75-vuotiaasta asuu vielä kotonaan, joten he tarvitsevat myös tulevaisuudessakin kuntiemme muita palveluja, vaikkapa sosiaalisten vuorovaikutusten ja terveyttä edistävien toimintojen suorittamiseen.
Kun monen iäkkään henkilön lääkemenot ovat varsin korkeat ja lääkärissäkäynti kallistuu entisestään, saattaa tulevaisuudessa tulla eteen se tosiseikka, että henkilön täytyy valita ostaako ruokaa vaiko lääkkeitä.
Silloin ei enää puhuta terveyden ja toimintakyvyn parantamisesta eikä arvokkaasta vanhuudesta.
Eikä heikkokuntoinen iäkäs henkilö enää kykene ottamaan osaa kunnan toimintoihinkaan, kuten ehkä haluaisi. Tuolloin edessä on pikkuhiljaa siirtyminen laitoshoitoon. Tuoko tämä säästöä, kuten hallitusohjelmassa on tavoiteltu?
Oma mummuni on jo kuollut, mutta mammani elää vielä, toivottavasti pitkään ja arvokkaasta elämästään nauttien.

Maija Salo
Maskun kunnanvaltuusto
puheenjohtaja

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista